Muistoissamme


Yhdessä matkaamme hetken aikaa,
uskollisuuden ja rakkauden taikaa.
Aika kun luopua tullut on,
viilenee lämpö rakkaan kuonon.
Paljon on jaettu,
luotettu,
Vaikka suru sydämen täyttää,
voin vain kiittää että Luoja oppaita käyttää

- Juliska

 

Moisionmäen Kumina eli ”Miina” 24.11.2000-17.5.2011

Miina oli ensimmäisestä pentueestamme. Miina ei pienenä pysynyt millään laatikossa: muut huusivat ja koittivat kiivetä, Miina kiipesi. Korkeammaksi ei uskallettu laitaa nostaa, jotta pentu ei tappaisi itseään tullessaan pois. Lopulta Miina osasi paikallaolon jo viisiviikkoisena: jos osasi antaa siivota lattian ei joutunut paluupostissa takaisin laatikkoon.

Miinan ketteryys oli myöhemminkin ihmetyksen aihe, iso yli 40 kg narttu ja menee kuinka kapeaa lankkua tahansa joka vai kestää. Miinalle ei mikään alusta aiheuttanut ongelmia. Valitettavasti Miina teloi polvensa 7 kk:n iässä ja pelastuskoiraura loppui alkuunsa kun vuodessa – parissa selvisi että harrastusjalkaa jalasta ei tulisi.

Miina ei koskaan kuvia kumartanut eikä alennu rähinöihin. Pääsääntöisesti Miina kuittasi mahdolliset riidanhaastajat nenänvartta pitkin suunnatulla ”minulleko puhut, tarjousmakkara?” –katseella. Miinalla oli karismaa, jota harva koira saavuttaa. Sydämiimme jäi syvä arpi menetyksemme johdosta.

Moisionmäen Kumina KoiraNetissä

 


Terävin veitsi laatikossa

Melissa des Vaux Rouges 8.7.1996-18.1.2005

Elli oli ensimmäinen beauceronimme. Elli tuli kaksivuotiaana ja vei koko sydämemme, rotumme oli löytynyt. Elli antoi meille kaksi upeaa pentuetta ja oli mukana monessa ilossa ja surussa.

Melissa des Vaux Rouges KoiraNetissä


"Hullu-Elli”

Joakim’Jacopo 4.8.1986-13.1.2000

Kääpiösnautseri Jasu oli Juliskan ensimmäinen koira. Jasussa oli koiraa enemmän kuin kiloista olisi voinut päätellä. Ei ihan helppo teinin ensimmäinen koira. Jasu opetti paljon, tärkeimpänä että omaa koiraa ei saa pelätä. Sitkeänä sissinä Jasu saavutti melkein neljäntoista vuoden iän kuollen ”saappaat jalassa” pari viikkoa oman vahdittavan pihan löydyttyä. Jasu jätti jälkeensä suuren tyhjän tilan.

SA Viksu 13.4.1989-1.5.1999

Saksanpaimenkoira Viksu tuli Juhalle armeijasta. Viksu oli nimensä mukainen koira, älykäs ja hienotunteinen. Tarvittaessa turha kainostelu oli poissa: joulukuusivarkaat ja muut asiattomat saivat kyytiä. Viksun haudalla kasvaa jo komea hevoskastanjan alku muistuttamassa hienosta koirasta.

Kotisivujen suunnittelu - TJ-Design